5. KOULUTUSVALINNAT
- Johdanto
- Koettu toimeentulo
- Vanhempien tai huoltajien taloudellinen tuki
- Opintososiaaliset etuudet
- Koulutusvalinnat
5.1. KESKEISTÄ
5.2. TULOKSET
Nykyiseen koulutukseen liittyvät väittämät
Valitsin lukiokoulutuksen hakeutuakseni korkeakouluun ja ansaitakseni tulevaisuudessa paremmin
Valitsin lukiokoulutuksen hakeutuakseni alalle, jolla on hyvä työllisyystilanne
Opiskelemallani alalla on hyvä työllisyystilanne
Valitsin ammatillisen koulutuksen päästäkseni nopeasti ansiotyöhön
Valitsin nykyisen koulutukseni, koska se takaa mahdollisuuden hyvään toimeentuloon työelämässä
Tiesin, millaista taloudellista tukea opiskellessa voi saada
Valitsin tämän opiskelupaikan siksi, että se on lähellä nykyistä asuinpaikkaani
Keskustelin perheeni kanssa opintojen aikaisen toimeentuloni järjestämisestä
En voinut valita toivomaani koulutusta tai oppilaitosta opiskeluaikaisen toimeentulon vaikeuksien tai haasteiden vuoksi
5.3. SELITETTÄVÄT MUUTTUJAT - Ajatukset tulevaisuudesta
- Selvityksen toteutus
Keskeistä
- Joitakin vastaajien taustaan liittyviä eroja koulutukseen hakeutumisessa on havaittavissa, mutta pääsääntöisesti ne ovat kohtuullisen pieniä
- Suuri osa vastaajista kertoo tienneensä, millaista taloudellista tukea opiskellessa voi saada
- Selvästi tietoisimpia asiasta ovat vähintään 20-vuotiaat vastaajat, muiden ryhmien välillä ei ollut suuria eroja
- Vain todella pieni osa (8 %) vastaajista kertoi, ettei ole voinut valita toivomaansa koulutusta tai oppilaitosta opiskeluaikaisen toimeentulon haasteiden vuoksi
- Osuus on kuitenkin kaksinkertainen niillä, joiden terveydentila on huono
Tulokset
Nykyiseen koulutukseen liittyvät väittämät
Vastaajia pyydettiin arvioimaan yhdeksää nykyiseen koulutukseen liittyvää väittämää, joista viisi oli kaikille yhteisiä, kaksi kysyttiin vain lukiossa opiskelevilta ja kaksi vain ammatillisessa koulutuksessa opiskelevilta. Mikäli henkilö ilmoitti opiskelevansa yhdistelmätutkintoa, häneltä kysyttiin kaikki kysymykset. Vastaajat olivat useimmin samaa mieltä vain lukiossa opiskeleville esitetystä väittämästä valitsin lukiokoulutuksen hakeutuakseni korkeakouluun ja ansaitakseni tulevaisuudessa paremmin (68 % samaa mieltä väittämän kanssa) sekä vain ammatillisessa koulutuksessa opiskeleville esitetystä väittämästä opiskelemallani alalla on hyvä työllisyystilanne (51 %). Eniten eri mieltä oltiin kaikilta kysytyn väittämän en voinut valita toivomaani koulutusta tai oppilaitosta opiskeluaikaisen toimeentulon vaikeuksien tai haasteiden vuoksi (82 % eri mieltä väittämän kanssa). Vain kahdeksan prosenttia oli samaa mieltä tästä.
Valitsin lukiokoulutuksen hakeutuakseni korkeakouluun ja ansaitakseni tulevaisuudessa paremmin
Prosenttia, N = 341. Ristiintaulukoinnin tilastollinen merkitsevyystaso: *** p < 0,001 ** p < 0,01 * p < 0,05 (ns.) p > 0,05
Vain lukiolaisia koskeva väittämä valitsin lukiokoulutuksen hakeutuakseni korkeakouluun ja ansaitakseni tulevaisuudessa paremmin jakoi vastaajia jonkin verran. Nuoremmat (73 % ja 64 %) vastaajat olivat useammin samaa mieltä väittämän kanssa kuin vanhemmat (40 %), mutta on huomioitava, että vähintään 20-vuotiaita lukiolaisia oli aineistossa hyvin vähän. Miehet (24 %) olivat selvästi naisia (10 %) useammin eri mieltä väittämän kanssa. Vastaajat, joiden vanhemmista vähintään toisella on korkeakoulututkinto (72 %), olivat useammin samaa mieltä väittämän kanssa kuin sellaiset, joiden vanhemmilla ei ole korkeakoulututkintoja (59 %). Sellaiset vastaajat, jotka kokivat oman terveydentilansa hyväksi (71 %), olivat useammin väittämän kanssa samaa mieltä kuin sellaiset, jotka kokivat terveydentilansa vain kohtalaiseksi (57 %). Terveydentilansa huonoksi kokevat olivat kaikkein useimmin samaa mieltä väittämän kanssa, mutta heidän osuutensa lukiossa opiskelevista vastaajista oli hyvin pieni.
Valitsin lukiokoulutuksen hakeutuakseni alalle, jolla on hyvä työllisyystilanne
Prosenttia, N = 342. Ristiintaulukoinnin tilastollinen merkitsevyystaso: *** p < 0,001 ** p < 0,01 * p < 0,05 (ns.) p > 0,05
Väittämän valitsin lukiokoulutuksen hakeutuakseni alalle, jolla on hyvä työllisyystilanne jakaumissa on pieniä eroja iän, sukupuolen, vanhempien koulutustason ja koetun terveydentilan mukaan, mutta erot eivät ole tilastollisesti merkitseviä.
Opiskelemallani alalla on hyvä työllisyystilanne
Prosenttia, N = 864. Ristiintaulukoinnin tilastollinen merkitsevyystaso: *** p < 0,001 ** p < 0,01 * p < 0,05 (ns.) p > 0,05
Vain ammatillisessa koulutuksessa opiskelevia koskevan väittämän opiskelemallani alalla on hyvä työllisyystilanne kanssa olivat eniten samaa mieltä ne, jotka kokivat terveydentilansa hyväksi (62 %), miehet (60 %) ja alle 18-vuotiaat vastaajat (57 %). Vanhempien koulutustaso ei ollut tilastollisesti merkitsevässä yhteydessä väittämään.
Valitsin ammatillisen koulutuksen päästäkseni nopeasti ansiotyöhön
Prosenttia, N = 861. Ristiintaulukoinnin tilastollinen merkitsevyystaso: *** p < 0,001 ** p < 0,01 * p < 0,05 (ns.) p > 0,05
Eniten samaa mieltä väittämän valitsin ammatillisen koulutuksen päästäkseni nopeasti ansiotyöhön kanssa olivat vähintään 20-vuotiaat vastaajat (53 %). Sukupuoli tai terveydentila ei ollut tilastollisesti merkitsevässä yhteydessä väittämän. Sen sijaan vanhempien koulutustasolla näyttää olevan merkitystä: Sellaiset vastaajat, joiden vanhemmista vähintään toisella on korkeakoulututkinto (35 %), olivat useammin eri mieltä väittämän kanssa kuin ne, joiden vanhemmilla ei ole korkeakoulututkintoja (28 %). Tämän voi tulkita niin, että korkeakoulutettujen vanhempien valintoja ammatillisessa koulutuksessa ohjaa jokin muu tekijä kuin nopea pääsy ansiotyöhön.
Valitsin nykyisen koulutukseni, koska se takaa mahdollisuuden hyvään toimeentuloon työelämässä
Prosenttia, N = 1 172. Ristiintaulukoinnin tilastollinen merkitsevyystaso: *** p < 0,001 ** p < 0,01 * p < 0,05 (ns.) p > 0,05
Väittämä valitsin nykyisen koulutukseni, koska se takaa mahdollisuuden hyvään toimeentuloon työelämässä jakoi sukupuolia selvästi: miehistä lähes puolet (48 %) oli väittämän kanssa samaa mieltä, naisista vain noin kolmannes (35 %). Naisista eri mieltä oli niin ikään kolmannes (34 %) ja miehistä vain viidennes (20 %). Iän mukaisessa tarkastelussa eniten väittämän kanssa samaa mieltä olivat alle 18-vuotiaat (44 %), jotka todennäköisesti ovat ensimmäisen tutkintonsa alkuvaiheessa. Eniten eri mieltä (36 %) olivat 18–19- vuotiaat, jotka taas ovat todennäköisemmin ensimmäisen tutkintonsa loppuvaiheessa ja siirtymässä työelämään tai jatko-opintoihin. Vähintään 20-vuotiaat sijoittuivat näiden ryhmien väliin. Terveydentilan yhteys väittämään on suoraviivainen: väittämän kanssa ovat useimmin samaa mieltä (47 %) ja harvimmin eri mieltä (23 %) terveydentilansa hyväksi kokevat, ja useimmin eri mieltä (47 %) ja harvimmin samaa mieltä (26 %) terveydentilansa huonoksi kokevat. Koulutussektorilla tai vanhempien koulutustasolla ei ole tilastollisesti merkitsevää yhteyttä väittämään.
Tiesin, millaista taloudellista tukea opiskellessa voi saada
Prosenttia, N = 1 174. Ristiintaulukoinnin tilastollinen merkitsevyystaso: *** p < 0,001 ** p < 0,01 * p < 0,05 (ns.) p > 0,05
Selvästi eniten samaa mieltä väittämän tiesin, millaista taloudellista tukea opiskellessa voi saada kanssa olivat vähintään 20-vuotiaat vastaajat (63 %). Alle 18-vuotiaiden ja 18–19-vuotiaiden välillä ei juuri ollut eroa. Muiden taustamuuttujien mukaiset erot ovat kohtuullisen pieniä. Lukiossa opiskelevat olivat ammatillisessa koulutuksessa opiskelevia useammin eri mieltä ja harvemmin samaa mieltä väittämän kanssa. Samaten ne, joiden vanhemmista vähintään toisella on korkeakoulututkinto, olivat hieman useammin samaa mieltä ja harvemmin eri mieltä väittämän kanssa kuin ne, joiden vanhemmilla ei ole korkeakoulututkintoja. Terveydentilan mukaisessa tarkastelussa parhaiten opintojen aikaisesta taloudellisesta tuesta olivat selvillä ne, jotka kokivat terveydentilansa kohtalaiseksi. Voi olla, että terveydentilansa hyväksi kokevilla ei ole ollut niin suurta tarvetta selvittää taloudellisen tuen mahdollisuuksia ja terveydentilansa huonoksi kokevilla taas saattaa olla vaikeuksia ottaa asioista selvää. Sukupuolten välillä ei ole tilastollisesti merkitseviä eroja.
Valitsin tämän opiskelupaikan siksi, että se on lähellä nykyistä asuinpaikkaani
Prosenttia, N = 1 176. Ristiintaulukoinnin tilastollinen merkitsevyystaso: *** p < 0,001 ** p < 0,01 * p < 0,05 (ns.) p > 0,05
Väittämän valitsin tämän opiskelupaikan siksi, että se on lähellä nykyistä asuinpaikkaani kanssa oli useammin samaa mieltä lukiossa (47 %) kuin ammatillisessa koulutuksessa (37 %) opiskelevat. Tämä on sikäli loogista, että lukioverkko on tiheämpi kuin ammatillisten oppilaitosten, joten lukio on useammin mahdollista valita läheltä kotia. 18–19-vuotiaat vastaajat olivat nuorempia ja vanhempia vastaajia useammin samaa mieltä väittämän kanssa. Tätä on melko vaikea selittää, sillä nykyiset 18–19-vuotiaat ovat kuitenkin toisen asteen koulutuksen maksuttomuuden ja koulumatkatuen piirissä, joten selvää ikään liittyvää syytä erolle ei heti löydy. Vastaajan sukupuoli, koettu terveydentila tai vanhempien koulutustaso eivät ole tilastollisesti merkitsevässä yhteydessä väittämään.
Keskustelin perheeni kanssa opintojen aikaisen toimeentuloni järjestämisestä
Prosenttia, N = 1 174. Ristiintaulukoinnin tilastollinen merkitsevyystaso: *** p < 0,001 ** p < 0,01 * p < 0,05 (ns.) p > 0,05
18–19-vuotiaat (38 %) olivat sekä nuorempia (28 %) että vanhempia (36 %) vastaajia useammin samaa mieltä väittämän keskustelin perheeni kanssa opintojen aikaisen toimeentuloni järjestämisestä. On mahdollista, että tähän liittyy täysi-ikäistyminen ja vanhempien elatusvelvollisuuden päättyminen, jolloin tarvetta keskustelemiselle voi olla enemmän kuin alaikäisten tai todennäköisemmin jo itsenäistyneiden vastaajien kohdalla. Naiset (35 %) olivat keskustelleet miehiä (30 %) useammin toimeentulostaan perheen kanssa, samoin korkeakoulutettujen vanhempien lapset (38 %) verrattuna niihin, joiden vanhemmilla ei ole korkeakoulutusta (31 %). Koulutussektori tai terveydentila ei ollut tilastollisesti merkitsevässä yhteydessä väittämään.
En voinut valita toivomaani koulutusta tai oppilaitosta opiskeluaikaisen toimeentulon vaikeuksien tai haasteiden vuoksi
Prosenttia, N = 1 173. Ristiintaulukoinnin tilastollinen merkitsevyystaso: *** p < 0,001 ** p < 0,01 * p < 0,05 (ns.) p > 0,05
Vain seitsemän prosenttia kaikista vastaajista oli samaa mieltä väittämän en voinut valita toivomaani koulutusta tai oppilaitosta opiskeluaikaisen toimeentulon vaikeuksien tai haasteiden vuoksi. Eniten samaa mieltä väittämän kanssa olivat ne vastaajat, jotka arvioivat terveydentilansa huonoksi (16 %), naiset (9 %), ne vastaajat, joiden vanhemmista kummallakaan ei ole korkeakoulututkintoa (9 %) sekä vähintään 20-vuotiaat vastaajat (9 %). Hieman muita useammin eri mieltä väittämän kanssa olivat lukiossa opiskelevat (88 %) sekä alle 18-vuotiaat (86 %) vastaajat.
Selitettävät muuttujat
Arvioi seuraavia nykyiseen koulutukseesi liittyviä väittämiä
1 = Täysin eri mieltä
5 = Täysin samaa mieltä
- Valitsin tämän opiskelupaikan siksi, että se on lähellä nykyistä asuinpaikkaani
- Tiesin, millaista taloudellista tukea opiskellessa voi saada
- Keskustelin perheeni kanssa opintojen aikaisen toimeentuloni järjestämisestä
- En voinut valita toivomaani koulutusta tai oppilaitosta opiskeluaikaisen toimeentulon vaikeuksien tai haasteiden vuoksi
- Valitsin nykyisen koulutukseni, koska se takaa mahdollisuuden hyvään toimeentuloon työelämässä
- Valitsin ammatillisen koulutuksen päästäkseni nopeasti ansiotyöhön (vain ammatillinen koulutus)
- Opiskelemallani alalla on hyvä työllisyystilanne (vain ammatillinen koulutus)
- Valitsin lukiokoulutuksen hakeutuakseni korkeakouluun ja ansaitakseni tulevaisuudessa paremmin (vain lukio)
- Valitsin lukiokoulutuksen hakeutuakseni alalle jolla on hyvä työllisyystilanne (vain lukio)