Test

Opiskelun ja koulutuksen tutkimussäätiö Otus sr:n toiminnanjohtajan sijaisena Minna Franck ajalla 1.1.-31.12.2017

 

Minna Franck (PhD) aloittaa Opiskelun ja koulutuksen tutkimussäätiön toiminnanjohtajan sijaisena Laura Valkeasuon jäädessä toimivapaalle 1.1.2017. Sijaisuus jatkuu Valkeasuon toimivapaan ajan vuoden 2017 loppuun asti.

Franck on väitellyt University of Californiasta, Los Angelesista filosofian tohtoriksi ja hän on työskennellyt pitkään kehittämispäällikkönä Helsingin yliopiston tutkijakollegiumissa.

 

Lisätietoja:

Laura Valkeasuo p. 050 345 4024, Tämä sähköpostiosoite on suojattu spamboteilta. Tarvitset JavaScript-tuen nähdäksesi sen. (31.12.2016 asti)

Minna Franck p. 050 366 2086, Tämä sähköpostiosoite on suojattu spamboteilta. Tarvitset JavaScript-tuen nähdäksesi sen. (1.1.2017 alkaen myös p. 050 345 4024, Tämä sähköpostiosoite on suojattu spamboteilta. Tarvitset JavaScript-tuen nähdäksesi sen.)

 


Etsimme toiminnanjohtajaa!

Opiskelun ja koulutuksen tutkimussäätiö Otus sr. etsii toiminnanjohtajaa vuoden mittaisen sijaisuuden ajaksi. Otus on tutkimus- ja selvitystyötä tekevä yleishyödyllinen säätiö, joka tuottaa uutta tietoa koulutusjärjestelmistä, koulutuksesta ja opiskelijoista kaikilla koulutusasteilla. Toiminnanjohtajan lisäksi säätiössä työskentelee vuoden 2017 alussa kolme vakituista tutkimusta tekevää toimihenkilöä ja tarpeen mukaan projektihenkilöstöä.


Työsuhde alkaa sopimuksen mukaan joulukuun 2016 aikana, viimeistään 1.1.2017. Työsuhde on kokoaikainen ja määräaikaisuus kestää 31.12.2017 saakka.

Haemme johtajaa, jolla on tulevaisuusorientoitunutta näkemystä sekä liiketalouden ja taloushallinnon osaamista. Toiminnanjohtaja ei itse osallistu tutkimuksen tekemiseen, vaan hänen työtehtäviinsä kuuluvat säätiön henkilöstön esihenkilönä toimiminen, toiminnan ja talouden suunnittelu ja seuranta, toiminnan kannattavuuden arviointi ja kehittäminen, sisäinen laskenta, tutkimusrahoituksen hakeminen, myynti ja raportointi, henkilöstöhallinto sekä muu talous- ja yleishallinto. Aivan erityisenä haasteena vuonna 2017 tulee olemaan säätiön hankekirjanpidon periaatteiden, budjetoinnin ja työajanseurannan uudistaminen. Näin ollen työssä menestymisessä auttavat hyvä ymmärrys hankkeista ja taloudesta.

Olemme nuori ja toimelias työyhteisö, joka tekee vakavasti otettavaa tutkimusta innostavilla tavoilla. Olemme lisäksi juuri uudistaneet organisaatiomme, joten tulet tilanteeseen, jossa moni asia muuttuu ja uudistuu. Toivommekin, että sinulla on näkemystä siitä millainen on hyvä työpaikka, millaisille konkreettisille käytännöille taloudellisesti kestävä toiminta perustuu ja miten nämä kaksi tavoitetta yhdistetään. Ethän siis pelkkää tarttua toimeen - sinulla tulee olemaan vahva ja vastuullinen rooli uudistuvan säätiön rakentamisessa!

Toivomme, että olet rohkea ja inspiroiva johtaja, joka johtaa esimerkillään, kunnioittaa työyhteisönsä jäseniä ja arvostaa tutkimustyötä. Odotamme sinulta soveltuvaa korkeakoulututkintoa sekä kokemusta liiketalouden ja/tai vaativista taloushallinnon työtehtävistä, ja että hallitset toiminnan taloudellisen kannattavuuden arvioinnin ja kehittämisen työkaluja. Arvostamme myös valtionavustusjärjestelmän tuntemusta sekä kokemusta esihenkilötehtävistä ja henkilöstö- ja hankehallinnosta, erityisesti ESR-hankkeissa. Lisäksi työtäsi helpottaa, jos ymmärrät tutkimustyön periaatteet, mutta tutkija sinun ei tarvitse olla. Työsi tueksi tarjoamme osaavat, sydämelliset työkaverit ja rennon, usean eri järjestön muodostavan työyhteisön, josta ei intoa, tukea ja uusia ideoita puutu.

Hae meille toiminnanjohtajan sijaiseksi lähettämällä vapaamuotoinen hakemuksesi, ansioluettelosi ja palkkatoivomuksesi (yhteensä maksimissaan 3 sivua) sähköpostiosoitteeseen Tämä sähköpostiosoite on suojattu spamboteilta. Tarvitset JavaScript-tuen nähdäksesi sen. 17.11.2016 klo 23.00 mennessä otsikolla “Hakemus toiminnanjohtajaksi”. Aloitamme hakijoiden haastattelut mahdollisimman pian hakuajan umpeuduttua. Itsenäinen työ alkaa 1.1.2017 ja toivomme, että sinulla olisi jo sitä ennen mahdollisuus tulla perehtymään toimintaamme.

Opiskelun ja koulutuksen tutkimussäätiön toimitilat sijaitsevat Kampissa osoitteessa Lapinrinne 2, 00180 Helsinki. Toiminnanjohtajamme Laura Valkeasuo (050 3454 024) ja hallituksemme puheenjohtaja Eero Manninen (045 631 7145) antavat tehtävästä lisätietoja puhelimitse.  


Opiskelijatutkimuksen vuosikirja 2016 - Avoin tiede ja avoin koulutus? julkaistu!

Tiedote. Julkaistu: 12.09.2016 klo 15:35
Opiskelun ja koulutuksen tutkimussäätiö Otus

 

Mistä avoimessa tieteessä ja avoimessa koulutuksessa oikeastaan on kyse? Tänään ilmestynyt Opiskelijatutkimuksen vuosikirja 2016 sisältää ajankohtaista tietoa aiheesta monipuolisina jamielenkiintoisina artikkeleina yksissä kansissa!

Julkaisu on vapaasti ladattavissa ja katseltavissa osoitteessa:
https://drive.google.com/file/d/0B9L1fvjudy3GYTFZbVZTenBSdk0/view?usp=sharing

Opiskelijatutkimusverkoston toimittama järjestyksessään toinen Opiskelijatutkimuksen vuosikirja sisältää neljä vertaisarvioitua ja viisi yleistajuistettua artikkelia avoimeen tieteeseen jakoulutukseen liittyen.

Vertaisarvioidut artikkelit:

Koulutuksen ja digitalisaation reunamilla? – Ammatilliseen peruskoulutukseen valmentavan (VALMA) koulutuksen opiskelijoiden tulevaisuuden taidot (Meri-Tuulia Kaarakainen & Marjut Muhonen)

Jaettua tietoa ja asiantuntijuutta etsimässä – Analyysi tieteidenvälisen opinnäyteryhmän yhteisöllisen oppimisen prosessista (Merja Laitinen & Tuija Turunen)

Y-sukupolven opiskelijoiden kriittiset koulutuskäsitykset ja sukupolviajattelu korkeakoulutuksen kehittämisessä (Jyri Lindén, Johanna Annala & Marita Mäkinen)

Dialogitentti edistää yhteisöllistä oppimista ja jaetun asiantuntijuuden kehittymistä (Eeva-Riitta Ylinen, Marja-Anneli Hynynen, Irma Mikkonen & Riitta Turjamaa)

Yleistajuiset artikkelit:

Korkeakoulujen avoimet innovaatioallianssit ja -yhteisöt (Juha Kettunen)

Kaikille avoin koulutus? – Oppimisvaikeuksiin ja mielenterveysongelmiin liittyvät opiskeluvaikeudet ja tuen tarpeet nuorilla ja aikuisilla (Johanna Korkeamäki & Helena Haikonen)

Opinnäytetöiden julkisuus (Kari K. Lilja)

Eurostudent V -tutkimus kertoo opiskelusta Euroopassa ja korkeakoulutuksen saavutettavuudesta (Johanna Moisio)

Avoimuuden lisääminen ammattikorkeakoulujen käyttäjälähtöisessä innovaatioekosysteemissä (Seliina Päällysaho, Anne Kärki, Eero Pekkarinen & Riitta Rissanen)

 

 

Opiskelijatutkimuksen vuosikirja 2016 Avoin tiede ja avoin koulutus? (toim. Simo Pihlajaniemi, Nina Haltia, Mette Ranta, Anita Saaranen-Kauppinen & Ilkka Väänänen) on julkaistu avoimena sähköisenä versiona. Kirjan teema on yhteinen vuoden 2015 Korkeakoulu- jainnovaatiotutkimuksen päivien kanssa, joiden järjestämiseen Opiskelijatutkimusverkosto osallistui yhdessä Helsingin yliopiston HEGOM-tutkimusryhmän, Edistyksellisen tiedeliiton, Korkeakoulututkimuksen seuran, Suomen tieteen ja teknologian tutkimuksen seuran sekä Suomen ylioppilaskuntien liiton kanssa. Osa kirjan artikkeleista pohjautuu seminaarissa pidettyihin esityksiin.

Opiskelijatutkimuksen vuosikirja -julkaisusarja kokoaa yhteen alan tutkimusta sekä edistää tutkimusalan näkyvyyttä ja tunnettavuutta. Se tarjoaa julkaisufoorumin niin alan tutkijoille kuin tutkimustiedon hyödyntäjillekin. Opiskelijatutkimuksen vuosikirjassa julkaistaan sekä tieteellisiä vertaisarvioituja artikkeleita että yleistajuistettuja artikkeleita. Edelliseen, vuoden 2014 Opiskelijatutkimuksen vuosikirjaan voit tutustua Opiskelijatutkimusverkoston sivuilla:

https://opiskelijatutkimusverkosto.com/julkaistut-vuosikirjat/

 


Opiskelijatutkimuksen vuosikirja 2016 - Avoin tiede ja avoin koulutus? julkaistaan 12.9.2016

Tiedote. Julkaistu: 22.06.2016 klo 10:34 
Opiskelun ja koulutuksen tutkimussäätiö Otus

Opiskelijatutkimusverkoston toimittama järjestyksessään toinen Opiskelijatutkimuksen vuosikirja sisältää neljä vertaisarvioitua ja viisi yleistajuistettua artikkelia avoimeen tieteeseen ja koulutukseen liittyen.

Vertaisarvioidut artikkelit:

Koulutuksen ja digitalisaation reunamilla? – Ammatilliseen peruskoulutukseen valmentavan (VALMA) koulutuksen opiskelijoiden tulevaisuuden taidot (Meri-Tuulia Kaarakainen & Marjut Muhonen)

Jaettua tietoa ja asiantuntijuutta etsimässä – Analyysi tieteidenvälisen opinnäyteryhmän yhteisöllisen oppimisen prosessista (Merja Laitinen & Tuija Turunen)

Y-sukupolven opiskelijoiden kriittiset koulutuskäsitykset ja sukupolviajattelu korkeakoulutuksen kehittämisessä (Jyri Lindén, Johanna Annala & Marita Mäkinen)

Dialogitentti edistää yhteisöllistä oppimista ja jaetun asiantuntijuuden kehittymistä (Eeva-Riitta Ylinen, Marja-Anneli Hynynen, Irma Mikkonen & Riitta Turjamaa)

Yleistajuiset artikkelit:

Korkeakoulujen avoimet innovaatioallianssit ja -yhteisöt (Juha Kettunen)

Kaikille avoin koulutus? – Oppimisvaikeuksiin ja mielenterveysongelmiin liittyvät opiskeluvaikeudet ja tuen tarpeet nuorilla ja aikuisilla (Johanna Korkeamäki & Helena Haikonen)

Opinnäytetöiden julkisuus (Kari K. Lilja)

Eurostudent V -tutkimus kertoo opiskelusta Euroopassa ja korkeakoulutuksen saavutettavuudesta (Johanna Moisio)

Avoimuuden lisääminen ammattikorkeakoulujen käyttäjälähtöisessä innovaatioekosysteemissä (Seliina Päällysaho, Anne Kärki, Eero Pekkarinen & Riitta Rissanen)

 

 

 

 

 

 

 

 

Opiskelijatutkimuksen vuosikirja 2016 Avoin tiede ja avoin koulutus? (toim. Simo Pihlajaniemi, Nina Haltia, Mette Ranta, Anita Saaranen-Kauppinen & Ilkka Väänänen) julkaistaan sähköisenä, ja lisäksi siitä tehdään painettu versio, mikäli ennakkotilauksia saadaan riittävästi. Painettua kirjaa voi tilata ennakkoon Opiskelijatutkimusverkostoa koordinoivan ja Opiskelijatutkimuksen vuosikirjaa kustantavan Opiskelun ja koulutuksen tutkimussäätiö Otuksen verkkokaupasta:

http://www.otus.fi/index.php/julkaisut/verkkokauppa/opiskelijatutkimuksen-vuosikirja-2016-detail

Kirjan teema on yhteinen vuoden 2015 Korkeakoulu- ja innovaatiotutkimuksen päivien kanssa, joiden järjestämiseen Opiskelijatutkimusverkosto osallistui yhdessä Helsingin yliopiston HEGOM-tutkimusryhmän, Edistyksellisen tiedeliiton, Korkeakoulututkimuksen seuran, Suomen tieteen ja teknologian tutkimuksen seuran sekä Suomen ylioppilaskuntien liiton kanssa. Osa kirjan artikkeleista pohjautuu seminaarissa pidettyihin esityksiin.

Opiskelijatutkimuksen vuosikirja -julkaisusarja kokoaa yhteen alan tutkimusta sekä edistää tutkimusalan näkyvyyttä ja tunnettavuutta. Se tarjoaa julkaisufoorumin niin alan tutkijoille kuin tutkimustiedon hyödyntäjillekin. Opiskelijatutkimuksen vuosikirjassa julkaistaan sekä tieteellisiä vertaisarvioituja artikkeleita että yleistajuistettuja artikkeleita. Edelliseen, vuoden 2014 Opiskelijatutkimuksen vuosikirjaan voit tutustua Opiskelijatutkimusverkoston sivuilla:

https://opiskelijatutkimusverkosto.com/julkaistut-vuosikirjat/

 


Uutta tutkimusta: Helppokäyttöinen ja luotettava indikaattori koulutusvalintojen tasa-arvon seurantaan

Tiedote. Julkaistu: 11.05.2016 klo 08:47 
Opiskelun ja koulutuksen tutkimussäätiö Otus

Opiskelun ja koulutuksen tutkimussäätiö Otus on julkistanut tänään 11.5.2016 tutkija Aki Niemen, Juhani Saaren ja Aasa Karimon toteuttaman tutkimuksen, jossa on esitelty helppokäyttöinen ja luotettava tilastollinen indikaattori koulutusvalintojen sekä koulutuksiin osallistumisen segregoitumisen seurantaan. Indikaattori mahdollistaa vertailtavuuden eri koulutusasteiden sekä koulutuksen nivelvaiheiden, sukupuolen, opiskelijan sosioekonomisen taustan sekä alueeseen paikantuvan valikoivuuden välillä ajallisesti ja eri nivelvaiheiden mukaan.

Indikaattorin avulla voidaan arvioida muun muassa sitä, kuinka valikoivia eri koulutusalat ovat sosioekonomisen taustan suhteen sekä kuinka muutokset opiskelupaikkojen tarjonnassa tai hakijoiden taustassa näkyvät valikoivuudessa tai joissain sen osakomponenteissa. Sen avulla voidaan myös tarkastella, vaikuttaako muutos aloituspaikoissa enemmän aloittavien opiskelijoiden sukupuolijakaumaan vai sosioekonomiseen taustaan. Tutkimuksessa pureudutaan siihen, millainen on hyvä mittari, joka soveltuu niin pienten kulttuurialan koulutusten valikoivuuden kuin suurten tekniikan ja liiketalouden koulutusohjelmien seurantaan kaikilla koulutusasteilla, ja vielä vuosittain.

Indikaattori perustuu koulutusvalinnoista vuosittain kerättävään rekisteriaineistoon, johon on yhdistetty tietoja hakijoiden taustoista. Indikaattoria laskettaessa valikoivuuden komponentit (esimerkiksi sukupuoli, ses-tausta, äidinkieli ja alue) voidaan erottaa toisistaan ja näiden voimakkuutta voidaan vertailla intuitiivisesti tulkittavilla graafeilla ja tunnusluvuilla, jotka huomioivat koulutuspaikkojen tarjonnassa sekä hakijoiden taustassa tapahtuvat muutokset. Valikoivuuden suuruutta koskevat tulokset ovat myös vertailukelpoisia riippumatta koulutusalan suuruudesta.

Alla esitetty kuvio kuvaa yhtä nyt esitettävän indikaattorin käyttötapaa. Indikaattorilla voidaan luotettavasti kuvata uusien korkeakouluopiskelijoiden taustan vaihtelua haluttujen tekijöiden (tässä sosioekonominen asema, sukupuoli ja kotikunnan tyyppi) suhteen muiden tekijöiden ollessa joko vakioituja tai vakioimattomia (esim.kuinka suurta on alueen vaikutus, kun vanhempien sosioekonominen tausta ja opiskelijan sukupuoli huomioidaan/ ei huomioida) tai verrata vanhempien taustan valikoivuuden voimakkuutta eri alojen ja korkeakoulusektorien välillä. Kuviossa variaatiokerroin kuvaa kunkin alan opiskelijajoukon kokonaisvalikoituneisuutta: Suuremmat arvot kuvaavat eriytynyttä ja pienet diversiä opiskelijajoukkoa (valittujen tekijöiden suhteen).

 

Kuvio. Vuonna 2009-11 aloittaneiden uusien korkeakouluopiskelijoiden valikoituneisuus koulutusaloittain ja korkeakoulusektoreittain (vain koulutuksissa aloittaneet).

 

 

Toinen esitettävä käyttökelpoinen tapa hyödyntää indikaattoria on kuvata koulutuspolkujen eri nivelvaiheiden valikoivuutta samojen taustatekijöiden suhteen rinnakkaisella tarkastelulla, jossa valikoivuuden eri komponenttien voimakkuutta vertaillaan koulutusasteiden välillä saman tilastovuoden sisällä tai ajallisesti eri tilastovuosina (esimerkiksi korkea-asteen alalle hakeutuminen ja sisäänpääsy). Tällaiset tarkastelut tulevat mahdolliseksi sitä mukaa, kun eri koulutuspolun nivelvaiheita kuvaava tilastotieto tulee saataville. Indikaattori yhteismitallistaa valikoivuuden voimakkuuden riippumatta siitä, kuinka pienelle tai suurelle alalle valikoitumisesta ollaan kiinnostuneita, sekä riippumatta siitä, minkälaisia muutoksia eri alojen aloituspaikoissa tai hakijamäärissä tapahtuu.

 

Indikaattoria esittelevä sähköinen raportti löytyy kokonaisuudessaan osoitteesta:
https://drive.google.com/file/d/0B9L1fvjudy3GWDMzbHl1X0JiRlU/view?usp=sharing 

Lisätietoja: tutkija Juhani Saari (juhani.saari[at]otus.fi), p. 050 368 1952.


Tutkimus: Nuorten koulutusvalinnat tilastojen ja kertomusten valossa - Vanhempien sosioekonominen tausta vaikuttaa edelleen voimakkaasti nuorten koulutusvalintoihin

Koulutusvalintoja koskevan tilastotiedon perusteella toisen ja korkea-asteen koulutusvalinnat ovat edelleen varsin vinoutuneita suhteessa hakijoiden sosioekonomiseen taustaan ja sukupuoleen. Tänään julkaistussa Opiskelun ja koulutuksen tutkimussäätiön tutkimuksessa Kolme näkökulmaa koulutuksen valikoituvuuteen paikannettiin toisen asteen ja korkea-asteen koulutukseen hakijoiden taustan (kuten sukupuolen, äidinkielen ja sosioekonomisen taustan) sekä koulutusvalintojen välisiä assosiatiivisia yhteyksiä tilastojen ja haastattelujen valossa. Tutkimuksessa pyrittiin vastaamaan esimerkiksi siihen, millä aloilla sukupuolittuneisuus on yhteydessä sosioekonomiseen taustaan, ja millä taas taustasta riippumatonta? Opetus- ja kulttuuriministeriön rahoittama tutkimus julkaistiin yhteistyössä Suomen ylioppilaskuntien liiton (SYL) ja Suomen opiskelijakuntien liiton (SAMOK) kanssa Helsingissä järjestetyssä julkaisutilaisuudessa.

Tutkimuksen tilastotarkastelussa havaittiin, että vanhempien sosioekonominen tausta ja hakijan sukupuoli ennustavat kaikkein voimakkaimmin päätymistä opiskelemaan teknillistä alaa siten, että hakijan sosioekonomisen taustan vaikutus on vaikutussuunnaltaan käänteinen korkeakoulusektorin suhteen (ks. liite). Naisten osallistumisasteen ero tekniikan alan yliopistokoulutukseen kapeni korkeamman sosioekonomisen taustan luokissa. Vastaavasti vähiten vinoutunut opiskelijajoukko vanhempien sosioekonomisen taustan ja aloittaneiden sukupuolijakauman suhteen on liiketalouden ala ammattikorkeakouluissa sekä terveystieteet yliopistoissa.

Korkeakoulutuksen perässä muuttamisen herkkyys on yhteydessä opiskelijan sosioekonomiseen taustaan ja sukupuoleen siten, että korkeasta taustasta ponnistavat naiset muuttavat koulutuksen perässä huomattavasti saman taustan omaavia miehiä useammin. Naisvaltaisten elitististen alojen perässä muutetaan herkemmin kuin miesvaltaisten. Tutkimuksessa selviää myös, että siirryttäessä naisvaltaisissa aloissa “kansanomaisemmista” aloista “eliitin” suosimiin aloihin, koulutuksen perässä muuttaneiden osuus kasvaa voimakkaasti. Miesvaltaisten ja korkean sosioekonomisen taustan keskuudessa suosittujen alojen perässä muutetaan vastaavasti vähemmän, koska erityisesti tekniikan alan yliopistokoulutusta on tarjolla tasaisemmin ympäri maata. Miesten keskuudessa sosioekonomisella taustalla on myös vaikutusta toiselle paikkakunnalle opiskelemaan hakeutumiseen yleensä, mutta vaikutus on naisia heikompi.

Tutkimuksen haastatteluaineiston sekä rinnalla käytetyn opiskeljiabarometri-aineiston tulokset antavat vahvoja viitteitä siihen, että erityisesti halutuille koulutusaloille pääsemisessä on usein vaikuttanut opiskelijan kotitaustan kulttuuripääoma sekä muiden koulutusvalintaa tukevien tiedollisten resurssien runsaus: Korkeammasta sosioekonomisesta taustasta ponnistavat opiskelijat kertovat haastatteluissa saaneensa usein tukea erilaisiin harrastuksiin sekä harrastivat vanhempiensa kanssa korkeakulttuuria ja lukemista muita useammin.

Tutkimuksen puitteissa tehdyssä alueellisessa tarkastelussa havaittiin lisäksi, että nuorten kotipaikkakunnan keskimääräinen vanhempien sosioekonominen asema selittää kuntatasolla erittäin vahvasti lukiokoulutuksen suosiota suhteessa ammatilliseen koulutukseen. Paikkakunnilla, joissa vanhempien tulo- ja koulutustasot ovat korkeammat, lukioväylän valinneiden osuus on huomattavasti suurempi kuin paikkakunnilla, joissa vanhemmat ovat keskimäärin vähemmän koulutettuja ja ansaitsevia.

 

***

 

Opiskelun ja koulutuksen tutkimussäätiön toteuttamassa ja Opetus- ja kulttuuriministeriön rahoittamassa tutkimuksessa Kolme näkökulmaa koulutuksen valikoituvuuteen tarkasteltiin ensisijaisesti opiskelijoiden valikoitumista toisen ja korkea-asteen koulutusväylien välillä suhteessa sukupuoleen, äidinkieleen ja sosioekonomiseen taustaan. Erikseen tarkasteltiin vielä sosioekonomisen taustan yhdysvaikutuksia muihin tekijöihin, kuten vaikuttaako sosioekonominen tausta enemmän miehiin tai naisiin tietyille aloille valikoitumisessa.

Tutkimus julkaistiin yhteistyössä Suomen ylioppilaskuntien liiton (SYL) ja Suomen opiskelijakuntien liiton (SAMOK) kanssa Helsingissä 28.4.2016. järjestetyssä julkaisutilaisuudessa.

Julkaisu löytyy kokonaisuudessaan osoitteesta: https://drive.google.com/file/d/0Bz1V9P-a-cT2VUJpeTNHQkluTUU/view?usp=sharing

Lisätietoja: tutkija Juhani Saari, Opiskelun ja koulutuksen tutkimussäätiö
etunimi.sukunimi(a)otus.fi, 050 368 1952

 

KUTSU: Kenelle koulutus valikoituu, ja miksi? 28.4.2016 (3)

KUTSU: Kenelle koulutus valikoituu, ja miksi?

 

Opiskelun ja koulutuksen tutkimussäätiö julkaisee tutkimuksen koulutukseen valikoitumisesta. Lämpimästi tervetuloa julkaisutilaisuuteen! 

Tilaisuus järjestetään torstaina 28.4.2016 klo 10 -12
Helsingissä, AnnaK:n Ulappa-tilassa (Annankatu 24, 5. krs)

Tutkimuksessa koulutukseen valikoitumista tarkastellaan  suhteessa sukupuoleen, äidinkieleen, vanhempien sosioekonomiseen taustaan sekä näiden yhdysvaikutuksiin. Koulutuksen periytyvyyden mekanismeja valaistaan laadullisin tutkimusmenetelmin erityisesti kulttuurisen pääoman näkökulmasta. Tulokset osoittavat mm., että tekniikan ala on vahvasti miesvaltainen ja valikoituvuuden yhteys sosioekonomiseen taustaan on voimakas ja sukupuolittunut (ks. kaavio liitteenä). Tämä ja muita tuloksia julkaisutilaisuudessa!

 

OHJELMA:

10.00 Kahvitarjoilu
10.15 Tilaisuuden avaus
10.20 Koulutuksen valikoituvuus koulutuspolkujen nivelvaiheissa ja kulttuurinen pääoma koulutuksen periytyvyyden mekanismina: tutkijat Juhani Saari ja Maria Rytkönen, Opiskelun ja koulutuksen tutkimussäätiö
11.00 Kommentteja tutkimukseen: asiantuntija Milma Arola, Sitra
11.10 Kommentteja tutkimukseen: VTT, sosiologi Antti Maunu
11.20 Keskustelua
12.00 Tilaisuus päättyy

Tilaisuuden järjestävät Opiskelun ja koulutuksen tutkimussäätiö Otus, Suomen opiskelijakuntien liitto SAMOK sekä Suomen ylioppilaskuntien liitto SYL. Tutkimuksen on rahoittanut opetus- ja kulttuuriministeriö.

 

ILMOITTAUTUMINEN:

Tilaisuus on maksuton. Ilmoittauduthan viimeistään 22.4.2016 osoitteessa 
https://my.surveypal.com/koulutuksen-valikoituvuus
Täydennetty ohjelma julkaistaan myöhemmin.

 

TERVETULOA!

Terveisin,
Otus, SAMOK ja SYL

Lisätietoja tilaisuudesta: vs. toiminnanjohtaja Elina Lavikainen, OTUS 
(050 365 8944 Tämä sähköpostiosoite on suojattu spamboteilta. Tarvitset JavaScript-tuen nähdäksesi sen.)

Lisätietoja tutkimuksesta: tutkija Juhani Saari, OTUS
(050 368 1952, Tämä sähköpostiosoite on suojattu spamboteilta. Tarvitset JavaScript-tuen nähdäksesi sen.)

Opintotukikuukaudet ovat loppuneet jossain vaiheessa opintoja yliopisto-opiskelijoista 14 prosentilla ja ammattikorkeakouluopiskelijoista 7 prosentilla. Silti luottamus työllistymiseen opiskellulle alalle on laajaa.

Tiedote. Julkaistu: 01.04.2016 klo 12:46
Opiskelun ja koulutuksen tutkimussäätiö Otus

Noin joka kymmenes korkeakouluopiskelijoista on huolissaan opintotukikuukausien riittävyydestä opintojensa rahoittamiseksi samalla kun yliopisto-opiskelijoista 14 prosentilla ja ammattikorkeakouluopiskelijoista 7 prosentilla opintotukikuukaudet ovat loppuneet jo jossain vaiheessa opintoja. Tiedot selviää Opiskelun ja koulutuksen tutkimussäätiö Otuksen tänään (1.4.) julkaisemasta Opiskelijabarometrista. Opiskelijabarometriin vastanneista 5 969 korkeakouluopiskelijasta 24 prosenttia arvelee ottavansa opintolainaa seuraavan kahdentoista kuukauden aikana. Yliopisto-opiskelijoista 31 prosenttia ja ammattikorkeakouluopiskelijoista 24 prosenttia arvelee saavansa vanhemmiltaan avustusta toimeentuloon.

Lisäksi noin puolet korkeakouluopiskelijoista käy töissä päätoimisesti tai osa-aikaisesti.Työssäkäyvistä korkeakouluopiskelijoista yli puolet kokee olevansa koulutustasoaan vähintään melko hyvin vastaavassa työssä. Noin puolet koki myös voivansa soveltaa työnsä sisältöjä opinnoissaan tai opintoja työssään. 

Lähes 80 prosenttia korkeakouluopiskelijoista pitääkin vähintään melko todennäköisenä myöhempää työllistymistä opiskelemalleen alalle. Pysyvän työpaikan löytymiseen uskoo vähintään jossain määrin noin 60 prosenttia korkeakouluopiskelijoista. Sen sijaan hieman yli kymmenes opiskelijoista näkee pitkät työttömyysjaksot todennäköisinä omalla kohdallaan jossain vaiheessa työuraansa. Viidennes uskoo ryhtyvänsä jossain vaiheessa yrittäjäksi. 

Tulonmuodostuksen ja työorientaation rinnalla tarkasteltiin muun muassa opiskelijoiden sosiaalista ja psyykkistä hyvinvointia. Barometrissa käytettiin nyt ensi kertaa tähän tarkoitukseen DeJong & Gierveldin yksinäisyysmittaria, joka on suunniteltu erottelemaan sosiaalisen ja emotionaalisen yksinäisyyden kokemuksia. Tuloksista selviää, että vaikka opiskelijoiden yleinen luottamus tulevaisuutta kohtaan on melko laajaa, jopa noin kolmasosa kokee ettei heillä ole paljon ihmisiä, joihin voivat luottaa täysin. Hyljetyksi tulemisen sekä läheisten ihmisten puutteen kokemuksia on noin 15 prosentilla korkeakouluopiskelijoista. Olonsa joskus vähintään jossain määrin tyhjäksi kokee jopa yli 40 prosenttia opiskelijoista. 

***

Tänään julkaistu Opiskelijabarometri 2014 on Opiskelun ja koulutuksen tutkimussäätiö Otuksen nyt toista kertaa toteuttama valtakunnallinen, menetelmällisesti korkeatasoinen kyselytutkimus korkeakouluopiskelijoiden elämän eri osa-alueista. Opiskelijabarometrin poikittaistiedonkeruu toteutetaan joka toinen vuosi.

Barometrin tutkimusteemoja olivat tässä tiedonkeruussa opintojen eteneminen ja opiskelukyky, sosiaalinen ja psyykkinen hyvinvointi, terveys, liikkuminen, asuminen, toimeentulo sekä työssäkäynti ja työhön liittyvät tulevaisuuden odotukset.

Kyselyyn vastasi loppuvuodesta 2014 ja alkuvuodesta 2015 kaikkiaan 5 969 korkeakouluopiskelijaa, joista 1 484 oli ammattikorkeakouluopiskelijoita ja 4 485 yliopisto-opiskelijoita.

Opiskelijabarometri on julkaistu sekä sähköisenä ja vapaasti ladattavana versiona osoitteessa (https://drive.google.com/file/d/0B9L1fvjudy3GemJlYnBra3pWYjg/view?usp=sharing) että painettuna julkaisuna. Painettua julkaisua voi tilata Otukselta hintaan 25 euroa / kpl.

***

 

Lisätietoja tutkimukseen liittyen antaa: Juhani Saari, juhani.saari[at]otus.fi, p. 050 368 1952
Lisätietoja julkaisuihin liittyen antaa: Tiia Villa, tiia.villa[at]otus.fi, p. 050 439 2611

Uusi Opiskelijabarometri tulee!

Uusi Opiskelijabarometri julkaistaan viikolla 13!

Opiskelijabarometri on ainutlaatuinen ja valtakunnallinen tietopaketti korkeakouluopiskelijoiden eri elämänalueista opiskelijoiden itsensä kokemana! Julkaisussa tarkastellaan kattavaan aineistoon perustuen yliopisto- ja ammattikorkeakouluopiskelijoiden opintojen etenemistä, opiskelukykyä, hyvinvointia ja terveyttä, asumista, toimeentuloa ja työssäkäyntiä. 

Julkaisu ilmestyy sekä vapaasti ladattavana pdf:nä verkossa, että painettuna kirjana. Painetulla kirjalla on hintaa 25 euroa, ja sitä voi tiedustella ennakkoon osoitteesta: Tämä sähköpostiosoite on suojattu spamboteilta. Tarvitset JavaScript-tuen nähdäksesi sen..

Toiminnanjohtaja Laura Valkeasuo opintovapaalla 1.2.-31.3.2016.

Otuksen toiminnanjohtaja Laura Valkeasuo on opintovapaalla 1.2.-31.3.2016. Häntä sijaistaa toiminnanjohtajan tehtävissä tällä ajalla Elina Lavikainen (p. 0503658944 / 0503454024, Tämä sähköpostiosoite on suojattu spamboteilta. Tarvitset JavaScript-tuen nähdäksesi sen.).

Otus hakee määräaikaista tutkijaa!

Opiskelun ja koulutuksen tutkimussäätiö Otus etsii tutkijaa 2 kuukauden työsuhteeseen vuoden 2015 aikana. Tutkija tulee työskentelemään hankkeessa, jossa rakennetaan tasa-arvoindikaattori suomalaisen korkeakoulupoliittisen päätöksenteon tueksi.

Haemme otantamenetelmien jatko-opiskelijaa, jolla on jo käytännön työssä osoitettu kyky tuottaa tilastotieteellistä tietoa ja tekstiä. Tutkimustyössä vaaditaan kykyä tarkastella erilaisten tilastollisten tunnuslukujen ja estimaattorien käyttäytymistä hypoteettisista perusjoukoista simuloiduissa otosaineistoissa.

Tutkija tulee työskentelemään merkittävässä kansallisessa tutkimushankkeessa, jossa tuotetaan politiikkarelevanttia tietoa valtionhallintoon. Tutkimuksen on tilannut opetus- ja kulttuuriministeriö ja se valmistuu vuoden 2015 loppuun mennessä. Tutkija tulee työskentelemään yhteistyössä säätiön muiden tutkijoiden kanssa. Työssä vaaditaan kuitenkin myös itsenäistä otetta sekä kykyä ja mahdollisuutta tarttua aiheeseen nopeasti.

Otus tarjoaa tutkijalle mukavan, osaavan työporukan ja tilaisuuden osallistua merkittävää uutta tietoa luovaan tutkimusprojektiin. Tarjoamme lisäksi mahdollisuuden julkaista tulokset Otuksen julkaisusarjassa sekä mahdollisesti muilla foorumeilla yhteistyössä säätiön muiden tutkijoiden kanssa.

Työ sijoittuu säätiön vaativuustasolle 4, jonka peruspalkka on korkeakoulututkinnon suorittaneelle henkilölle 2541 €/kk. Lisäksi maksetaan henkilökohtainen kokemuslisä. Työ alkaa sopimuksen mukaisesti mahdollisimman pian, ja paikka täytetään heti sopivat hakijan löydyttyä.

Opiskelun ja koulutuksen tutkimussäätiön toimitilat sijaitsevat Kampissa osoitteessa Lapinrinne 2, 00180 Helsinki.

Lisätietoja tutkimussuunnitelmasta antavat säätiön tutkijat Juhani Saari ja Leo Aarnio (Tämä sähköpostiosoite on suojattu spamboteilta. Tarvitset JavaScript-tuen nähdäksesi sen./ 050 368 1952, Tämä sähköpostiosoite on suojattu spamboteilta. Tarvitset JavaScript-tuen nähdäksesi sen./ 050 367 7259). Työsuhteesta ja palkkauksesta lisätietoja antaa, ja hakemukset vastaanottaa säätiön toiminnanjohtaja Laura Valkeasuo (Tämä sähköpostiosoite on suojattu spamboteilta. Tarvitset JavaScript-tuen nähdäksesi sen./ 050 345 4024).

Vallitsevat asenteet koulutuksessa ja työelämässä vaikeuttavat niiden nuorten koulutus- ja urapolkuja, joilla on ADHD tai Aspergerin oireyhtymä

Tiedote. Julkaistu: 06.10.2015 klo 13:46
Opiskelun ja koulutuksen tutkimussäätiö Otus

ADHD:n tai Aspergerin oireyhtymän omaavista nuorista moni tarvitsee tukea sopeutuakseen vallitseviin opiskelu- ja työkulttuureihin. Haasteita tuottavat esimerkiksi itseilmaisun vaikeudet sekä vuorovaikutusta ja dynaamista otetta korostavat työskentelytavat.

Koulutus- ja työelämäpolkujen kirjo on moninainen nuorilla, joilla on ADHD:n tai Aspergerin oireyhtymä, selviää tuoreesta haastattelututkimuksesta Erityinen polku tulevaisuuteen. Joukkoon lukeutuu korkeasti kouluttautuneita, erilaisia koulutuksia ja töitä kokeilleita ja keskeyttäneitä sekä niitä, joille opinnoista ja työstä suoriutuminen on vaikeampaa.

Sosiaalisen vuorovaikutuksen tilanteet koetaan haastaviksi erityisesti niiden nuorten keskuudessa, joilla on Aspergerin oireyhtymä. ADHD puolestaan tuottaa haasteita abstrakteissa tehtävissä, joilla ei välttämättä ole kytköstä aiempaan kokemukseen. Esimerkiksi opintojen arvioinnissa, työhaastatteluissa sekä yhteistyöprojekteissa korostetaan itseilmaisuun, sosiaalisuuteen ja dynaamisuuteen liittyviä taitoja. Nuoret, joilla on ADHD tai Aspergerin oireyhtymä, saattavat tulla väärinymmärretyiksi ja jopa syrjityiksi näissä tilanteissa.  

“Vallitsevat asenteet ja yleinen epätietoisuus oireyhtymistä saattavat ylläpitää ennakkoluuloja, jotka vaikeuttavat opiskelua ja työllistymistä nuorilla, joilla on ADHD tai Aspergerin oireyhtymä. Nuoret eivat aina myöskään rohkene puhua oireyhtymistään niihin liittyvien ennakkoluulojen vuoksi.”, toteaa tutkija Tiia Villa Opiskelun ja koulutuksen tutkimussäätiöstä.   

Oireyhtymiin liittyy kuitenkin erityispiirteitä ja niiden mukanaan tuomia vahvuuksia, jotka ovat hyödyllisiä opinnoissa ja työelämässä. Tällaisia ovat esimerkiksi tarkkuus ja huolellisuus sekä innovatiiviset ajattelu- ja ongelmanratkaisumallit. Diagnoosin saaminen on ollut monelle nuorelle omia erityispiirteitä ja niihin liittyvää ymmärrystä vahvistava kokemus. Omaa koulutus- ja työelämäpolkua on diagnoosin myötä alettu hahmottaa uudella tapaa, mikä on saattanut myös vaikuttaa opiskelu- ja työmotivaation kehittymiseen.Vahvuuksien tunnistaminen edellyttää kuitenkin myös oireyhtymiä koskevan tiedon ja ennakkoluulottomuuden kehittämistä opiskelu- ja työkulttuureissa. Myös ennakoitavat ja selkeät tehtävät sekä avoin ja joustava keskusteluyhteys ohjaajien ja opiskelijoiden tai työnantajien ja työntekijöiden välillä tukevat opintojen ja työn sujumista nuorilla, joilla on ADHD tai Aspergerin oireyhtymä.  

“Haastattelemillamme nuorilla oli runsaasti motivaatiota ja osaamista työelämään, mutta he kokivat jäävänsä helposti sosiaalisesti taitavampien työnhakijoiden varjoon. Esimerkiksi yhdysvaltalaisissa tutkimuksissa onkin todettu, että työttömyysluvut ovat muita korkeampia henkilöillä, joilla on ADHD tai Aspergerin oireyhtymä.”, hankkeen toinen tutkija Elina Lavikainen jatkaa.

Opiskelun ja koulutuksen tutkimussäätiön juuri julkaisemassa selvityksessä Erityinen polku tulevaisuuteen - Selvitys koulutus- ja urapoluista henkiöiltä, joilla on ADHD tai Aspergerin oireyhtymä on haastateltu 14 kohderyhmään kuuluvaa nuorta. Haastattelut toteutettiin syksyllä 2014 ja keväällä 2015. Lisäksi hankkeessa on julkaistu haastateltujen nuorten koulutus- ja urapolut vertaistukea tarjoavina tarinoina Erityisiä uratarinoita - Kertomuksia opinnoista ja työelämästä henkilöiltä, joilla on ADHD tai Aspergerin oireyhtymä. Molemmat julkaisut ovat luettavissa osoitteessa:

www.erityiseturatarinat.fi 

 

Lisätietoja:

www.erityiseturatarinat.fi
https://www.facebook.com/erityiseturatarinat
Elina Lavikainen (elina.lavikainen[at]otus.fi, 050 365 8944)
Tiia Villa (tiia.villa[at]otus.fi, 050 439 2611)

Kuukausiposti 9/2015

1. Uusia julkaisuja

Amisbarometri julkaistu avoimena datana

Erityinen polku tulevaisuuteen - Selvitys koulutus- ja urapoluista henkilöiltä, joilla on ADHD tai Aspergerin oireyhtymä julkaistaan 5.10.

Kolme näkökulmaa koulutuksen valikoituvuuteen - Nuorten koulutusvalinnat tilastojen ja kertomusten valossa julkaistaan viikolla 42 

2. Uudet tutkimushankkeet

Korkeakoulujen saavutettavuus

Koulutuksen tasa-arvoindikaattori

Koulutuksen alueellinen segregaatio

3. Tarvitsetko tietoa opiskelijoista? Opiskelijabarometri vastaa.

*****

1. Uusia julkaisuja

 

Amisbarometri julkaistu avoimena datana

Kauan odotettu Amisbarometri on nyt julkaistu! Avointa dataa tuottavan kyselyn aineisto ja tulokset ovat kokonaisuudessaan kaikkien saatavilla osoitteessa amisbarometri.fi. Voit myös tutustua keskeisimpiin tutkijoiden poimintoihin tuloksista osoitteessa https://drive.google.com/file/d/0B9L1fvjudy3GMjliTEJPc3l4VmM/view?usp=sharing. Tuloksista selviää muun muassa, mitä mieltä ammattiin opiskelevat ovat esimerkiksi koulutuksensa valinnasta:

Suomen laajin amiskysely keräsi tietoa ammattiin opiskelevien koulutuksesta ja hyvinvoinnista. Amisbarometri on valtakunnallinen ja kokonaisotantaan perustuva kysely, johon vastasi lähes 21 000 ammattiin opiskelevaa kaikilta koulutusaloilta.

#amisbarometri #aitoamis #avoidata
https://www.facebook.com/amisbarometri

Lisätietoja: Elina Lavikainen (elina.lavikainen[at]otus.fi), Janne Mikkonen (janne.mikkonen[at]otus.fi), Tuukka Salminen (tuukka.salminen[at]otus.fi)

 

 

Erityinen polku tulevaisuuteen - Selvitys koulutus- ja urapoluista henkilöiltä, joilla on ADHD tai Aspergerin oireyhtymä

Erityinen polku tulevaisuuteen -hankkeen selvitysraportti julkaistaan 5.10.!

Selvityksestä löytyy vastauksia seuraavanlaisiin kysymyksiin: Millaisia haastateltujen ADHD:n tai Aspergerin oireyhtymän omaavien henkilöiden koulutus- ja työpolut ovat yleisilmeeltään? Miten kyseiset henkilöt ovat tehneet koulutukseen ja työhön liittyviä valintojaan? Millaisia kokemuksia heillä on opintojen ja työn sujumisesta? Miten he ovat kokeneet diagnoosin ja saadun tuen merkitykset koulutus- ja urapoluillaan? Millaisia tulevaisuuden suunnitelmia heillä on? Tulosten pohjalta on koostettu julkaisuun myös kehitysehdotuksia alan asiantuntijoiden työn tueksi.

5.10. julkaistavan laajan selvityksen lisäksi hankkeessa on julkaistu Erityisiä uratarinoita - Kertomuksia opinnoista ja työelämästä henkilöiltä, joilla on ADHD tai Aspergerin oireyhtymä. Julkaisussa pureudutaan yksilöllisiin koulutus- ja työpolkuihin haastateltujen itsensä näkökulmasta, ja se on tilattavissa painettuna versiona allekirjoittaneilta sekä vapaasti ladattavissa osoitteessa: https://erityiseturatarinat.wordpress.com/

***

Erityinen polku tulevaisuuteen -hankkeessa on kartoitettu ADHD- ja Asperger-henkilöiden koulutus- ja urapolkuja. Kiinnostuksen kohteena on erityisesti, millaiset tukitoimet ovat auttaneet mielekkään koulutuspolun löytymisessä, miten omat erityispiirteet näkyvät arjessa ja millä tavoin ne mahdollisesti ovat vaikuttaneet valikoituneisiin koulutus- ja urapolkuihin.

https://www.facebook.com/erityiseturatarinat

Lisätietoja: Tiia Villa (tiia.villa[at]otus.fi), Elina Lavikainen (elina.lavikainen[at]otus.fi)

 

 

Kolme näkökulmaa koulutuksen valikoituvuuteen - Nuorten koulutusvalinnat tilastojen ja kertomusten valossa

 

Kolme näkökulmaa koulutuksen valikoituvuuteen julkaistaan viikolla 42!

Tutkimuksessa on kysytty muun muassa: Kuinka suuri osuus koulutusvalinnoista on selitettävissä vanhempien taustalla? Kuinka usein vanhempien valitsema koulutusala periytyy? Mitä aloja tietynlaisen sosio-ekonomisen taustan omaavat suosivat ja välttelevät? Mitkä alat ovat sellaisia, joiden perässä muutetaan? Millaisia kulttuurimuotoja korkeakouluopiskelijoiden lapsuuden kotiympäristössä on löydettävissä ja onko niillä yhteyttä koulutusvalintoihin?

Pian julkaistavista tuloksista selviää muun muassa, että lukiokoulutuksen suhteellinen suosio paikkakunnilla on hyvin vahvasti yhteydessä paikkakuntien vanhempien sosio-ekonomiseen taustaan:

Kuviossa on esitetty 50 suurimman paikkakunnan toisen asteen opiskelijoiden vanhempien sosioekonomisen taustan keskiarvo (6-portainen indeksi, jossa nuori saa ”pisteen” jokaisesta korkeakoulutetusta, ylemmästä toimihenklö- sekä suurituloisesta vanhemmasta) sekä lukioväylän valinneiden osuus paikkakunnalla. Regressiosuoran selitysaste R²~0,831, mikä on suuri.

***

Tutkimuksessa selvitettiin toisen asteen koulutusväylän valikoivuutta vanhempien sosioekonomisen taustan, äidinkielen sekä sukupuolen suhteen. Myös alueellista kontekstia tutkittiin paikkakuntatason vertailulla, jossa hyödynnettiin paikkakunnalla opintonsa aloittaneiden vanhempien työmarkkina-asemaa, koulutus- sekä tulotasoa koskevaa tilastotietoa.

Lisätietoja: Juhani Saari (juhani.saari[at]otus.fi), Leo Aarnio (leo.aarnio[at]otus.fi)

 

 

2. Uudet tutkimushankkeet 

Syyskuussa on alkanut kolme opetus- ja kulttuuriministeriön rahoittamaa uutta tutkimushanketta, joiden on määrä valmistua vuoden 2015 loppuun mennessä.

 

Korkeakoulujen saavutettavuus

Millainen on fyysisen, psyykkisen ja sosiaalisen saavutettavuuden nykytila opiskelijoiden näkökulmasta? Miten saavutettavuus on edistynyt vuoden 2011 jälkeen? Miten korkeakoulujen saavutettavuutta olisi edelleen tarpeen kehittää?

Korkeakoulujen saavutettavuus -hankkeessa selvitetään korkeakoulujen saavutettavuutta sosiaalisista, fyysisistä ja psyykkisistä näkökulmista. Saavutettavuutta on edellisen kerran selvitetty valtakunnallisesti opetus- ja kulttuuriministeriön toimeksiannosta vuonna 2011 (Penttilä 2012) ja tämän tutkimuksen tavoitteena on tuottaa seurantatietoa sekä tuoda keskusteluun uusia ajankohtaisia näkökulmia saavutettavuuden nykytilasta yliopistoissa ja ammattikorkeakouluissa. Selvityksessä kiinnitetään huomiota erityisesti saavutettavuuden sosiaaliseen ulottuvuuteen: korkeakoulujen asennekulttuuriin, opiskelijoiden yhdenvertaisuuteen, opiskeluyhteisöön kiinnittymiseen, opiskelun yhteisöllisyyteen ja vertaistukeen sekä opetuksen ja opiskelun erityisjärjestelyihin.

Tutkimus kohdennetaan kaikille korkeakouluopiskelijoille, mutta osallistujiksi tavoitellaan erikseen myös erityisryhmiin kuuluvia opiskelijoita, joilla on jokin oppimista vaikeuttava vamma, sairaus tai haitta, joihin tutkimuksessa luetaan esimerkiksi lukivaikeus, Aspergerin oireyhtymä, tarkkaavaisuushäiriöt, näkövamma tai kuulovamma.

Tutkimusta varten kerätään kvalitatiivisesti painottunut valtakunnallinen kyselyaineisto, jonka muotoilemisen tukena on kuultu erityisryhmien parissa työskenteleviä asiantuntijoita. Lisäksi tutkimuksessa hyödynnetään soveltuvin osin Erityinen polku tulevaisuuteen -hankkeen tuloksia sekä Opiskelijabarometria.

Lisätietoja: Tiia Villa (tiia.vil[at]otus.fi)

 

 

Koulutuksen tasa-arvoindikaattori

Koulutuksen tasa-arvoindikaattori -hankkeen tavoitteina on 1) rakentaa monipuolinen, helppokäyttöinen ja luotettava seurantaindikaattori korkeakoulutuksen tasa-arvosta sen edistämiseen liittyvän poliittisen päätöksenteon tueksi; 2) selvittää, miten indikaattoriin tarvittavat tiedot kyetään keräämään olemassa olevista tietokannoista sekä; 3) pohtia miten indikaattorin tuottamia tuloksia tulisi raportoida ja seurata.

Hankkeen tuloksena syntyy suomalaisen korkeakoulutuksen tasa-arvon tilaa reaaliaikaisesti seuraava tilastoindikaattori sekä tämän indikaattorin tietojen tarkoituksenmukaiseen keräämiseen, kokoamiseen ja raportointiin tarvittavat ohjeet. Seurantaindikaattorin perustelut ja käyttöohjeet julkaistaan erillisenä, 50 – 100 sivun mittaisena sähköisenä ja painettuna hankeraporttina viimeistään maaliskuussa 2016. Hankkeen lyhyen aikavälin vaikutuksena on korkeakoulutuksen tasa-arvon edistymisen seurannan mahdollistaminen; pitkän aikavälin vaikutuksena ovat puolestaan tehokkaammat, oikeudenmukaisemmat, uskottavammat sekä läpinäkyvämmät korkeakoulutuksen tasa-arvoa edistävät politiikkatoimenpiteet.

Hankkeessa on tarkoitus arvioida tutkimuskirjallisuudessa esiintyviä sekä Suomessa ja muissa maissa koulutuksen tasa-arvon seurantaan käytettyjä mittareita sekä kyetä yhdistämään näissä esiintyneet näkökulmat tilastollisesti ja mittausteoreettisesti validiin indikaattoriin.

Lisätietoja: Juhani Saari (Tämä sähköpostiosoite on suojattu spamboteilta. Tarvitset JavaScript-tuen nähdäksesi sen.), Tuukka Salminen (tuukka.salminen[at]otus.fi)

 

 

KASTE Koulutuksen alueellinen segregaatio

Onko nuoren asuinpaikalla vaikutusta koulutuksellisiin valintoihin keskiasteen jälkeen, ja jos on, niin mitkä alueelliset tekijät vaikuttavat koulutusvalintaan? Mitä ovat koulutuksen alueelliseen segregaatioon vaikuttavat keskeiset alueelliset selittäjät? Miten ne vaikuttavat koulutusvalintoihin? Mitkä alueellisiin eroihin paikantuvat tekijät ovat koulutuksellisen tasa-arvon toteutumisen kannalta keskeisiä?

Tutkimuksessa hyödynnetään jo olemassa olevia opetus- ja kulttuuriministeriön ja mahdollisesti Tilastokeskuksen aineistoja. Hankkeessa tutkitaan koulutukseen hakeutumista alueellisten veto- ja työntövaikutusten suhteen hyödyntäen Vipunen-tietokannan aineistoa, joka pitää sisällään vuosina 2009-2011 toisen ja korkea-asteen opiskelijavalintoja koskevaa dataa opiskelijan koulutusvalinnasta niin, että yksittäisen opiskelijan vanhempien koulutustausta ja työmarkkina-asema ovat yhdistettävissä alueellisiin elinkeino-, koulutustarjonta- sekä muihin tilastoaineistoihin. Koulutusvalintoja koskevaa Vipunen-tilastoaineistoa analysoidaan alueellisten selitystekijöiden vaikutusta estimoivalla monitasomallinnuksella, jossa pyritään erottamaan alueellisten koulutukseen hakeutumisen ns. “työntö- ja vetovaikutusten” osuus muista selitystekijöistä (näitä ovat mm. nuorten sosio-ekonominen tausta, äidinkieli ja sukupuoli).

Lisätietoja: Juhani Saari (juhani.saari[at]otus.fi), Alina Inkinen (alina.inkinen[at]otus.fi), Janne Mikkonen (janne.mikkonen[at]otus.fi)



3. Tarvitsetko tietoa opiskelijoista? Opiskelijabarometri vastaa.

 

 

Tarvitsetko tutkittua tietoa opiskelijoista? Onko teillä käynnissä kehittämishanke, johon tarvitsette vastauksia esimerkiksi seuraavista aiheista:

Mitä opiskelijanne ajattelevat korkeakoulunne opetuksesta? Miten heidän opiskelutaitonsa ovat yhteydessä heidän ajankäyttöönsä, työntekoonsa ja etenemiseensä opinnoissa? Mistä taustoista eri koulutusalojenne opiskelijat tulevat ja mistä heidän toimeentulonsa koostuu?

Opiskelijabarometri vastaa!

Opiskelijabarometri on valtakunnallisesti kattava korkeakouluopiskelijoiden kyselyaineisto, joka tarjoaa tietoa opetuksesta ja ohjauksesta, opintojen etenemisestä, opintoihin kiinnittymisestä, hyvinvoinnista, toimeentulosta ja työssäkäynnistä sekä arjen ja opintojen yhteensovittamisesta. Vastaukset on yhdistettävissä esimerkiksi eri opiskelualoihin, opintojen vaiheeseen ja sukupuoleen.

Kun tarvitsette tietoa opiskelijoistanne, saatte tutkitun tiedon meiltä nopeasti ja edulliseen hintaan! Ottakaa yhteyttä: Laura Valkeasuo (laura.valkeasuo[at]otus.fi, p. 050 345 4024

***

Ensimmäinen Opiskelijabarometri kerättiin vuonna 2012 ja kysely toistetaan kahden vuoden välein. Opiskelijabarometri kattaa kaikki yliopistot ja ammattikorkeakoulut (Maanpuolustuskorkeakoulua ja Arcada-ammattikorkeakoulua lukuun ottamatta).

Amisbarometri on nyt julkaistu!

Amisbarometri on kattavin toistettava ja laatuaan ensimmäinen tiedonkeruu ammattiin opiskelevista. Aineisto on tänään 25.9.2015 julkaistu avoimen datan periaatteella Amisbarometrin sivuilla!

Tutkimuksesta selviää muun muassa, että ammattioppilaitoksissa opiskeleville työpaikan pysyvyys ja turvallisuus on kaikkein tärkein työhön liittyvä asia:

   

Tutustu Amisbarometriin sivuilla: http://amisbarometri.fi/aineisto2015